Tuukkalan kyläsuunnitelma 2004

Johdanto

Tuukkalan kylä sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Hirvensalmen kunnan kirkonkylästä luoteeseen kahden suuren järven, Puulaveden ja Suonteen välisellä kannaksella. Kylän keskusta on Suonteen puoleisella rinteellä, Hirvensalmi - Joutsa-tien varrella. Matkaa Hirvensalmen kirkonkylään on 15 km, Joutsan kirkolle 45 km, Jyväskylään 100 km ja Mikkeliin 45 km.

Vakituisia asukkaita on kylätoimikunnan alueella 148 eli 67 taloutta. Kesäaikana väkiluku moninkertaistuu noin 200 vapaa-ajan asunnon myötä. Kesäasuntoja on mantereen lisäksi myös Suonteen ja Puulan saarissa.

Tuukkalan kansakoulu toimi kouluksi kunnostetussa Tuukkalan kauppakartanon rakennuksessa vuodesta 1923. Koulun tontilla on varsinaisen koulurakennuksen lisäksi talousrakennus, pienempi koulurakennus ja rantasauna. Koulu lakkautettiin 31.7.1993 ja oppilaat siirtyivät noin 6 km:n päähän, Suonsalmen kouluun. Hirvensalmen kunta lahjoitti koulun kyläläisten liikunta- ja kokoontumistilaksi. Lahjoituksen otti vastaan Tuukkalan Tempaus, joka on hankkinut varoja rakennusten kunnostukseen mm. vuokraamalla koulua. Lahjakirjan rasitteena oli rantaan rakennettava kyläläisten venevalkama, parkkialue ja tie. Koulun ranta-alue on jaettu kahteen osaan, koulun rannaksi ja Tuukkalan osakaskunnan yleiseksi ranta-alueeksi. Saunan alapuolella sijaitsevalla osakaskunnan alueella on laituri ja yleinen uimaranta. Vuokrasopimuksessa on jätetty kyläläisten käyttöön pienempi luokkahuone. Saunan ja pienemmän koulurakennuksen, Koulumestarin tuvan, vuokrauksen urheiluseura antoi nykyisen vuokralaisen hoidettavaksi.

Kyläläisten juhla- ja kokoontumispaikkana on ollut 1950-luvulla valmistunut Seuratalo Lehtolinna. Hirvensalmen pohjoisen maamiesseuran omistamassa talossa piti urheiluseura Tuukkalan Tempaus tansseja vielä 1980-luvulle asti. Lehtolinnan kenttä on toiminut jalkapallo- ja urheilukenttänä, nykyisin siellä pelataan kesäaikana pesäpalloa. Rakennus myytiin vuonna 2003 paikallisille maaseutuyrittäjille. .

Tuukkalan kylätoimikunta, joka kattaa Hurrilan, osan Hämeenmäkeä ja Tuukkalan, on perustettu Hirvensalmen kansalaisopiston ja Hirvensalmen kunnan koolle kutsumassa perustavassa kokouksessa 3.3.1980.

Kyläsuunnitelman laatiminen

Kyläkokouksessa esille tullut kyläsuunnitelma sai vauhtia kesällä 2003, kun Tuukkala sai julkisuutta Suomen köyhimpänä kylänä vuoden 1999 nettotulojen mukaan.

Ensimmäinen kokous pidettiin Etelä-Savon Maaseutukeskus ProAgrian Aktiiviset kylät hankkeen hankevastaavan Aarre Damskin vetämänä 4.9.2003. Yhteistyössä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja Etelä-Savon Maaseutukeskus ProAgrian kanssa järjestettiin Tuumasta toimeen -tilaisuus 19.10.03. Kyläsuunnitelmaa ideoitiin lisäksi 11.9.03. sekä 7.3.04., 18.4., 3.5., 17.5., 24.5., 4.6. ja 17.6.2004 erilaisissa tilaisuuksissa. Perustettu pienryhmä Pro Tuukkala -toimikunta kokoontui 28.09.03.

Kyläkysely tehtiin huhti–toukokuussa 2004. Kyselylomakkeet jaettiin henkilökohtaisesti tai postilaatikkoon 67 talouteen. Hirvensalmen kunnan Kuntiainen-tietokannasta saatuihin osa-aika asukkaiden postiosoitteisiin postitettiin 174 kyselylomaketta. Vakituisten asukkaiden vastausprosentti oli 33 % (22 lomaketta) ja osa-aika asukkaiden 11 % (19 lomaketta)

Kylän historiaa

Tuukkalan kylän ensimmäisestä asutuksesta on maininta vuodelta 1664. Tuolloin Mikkelin Tuukkalan tilan n:o 5:n ratsutilan omistajalla (Tuukkain) oli maakirjatalon osia Hirvensalmen Tuukkalan puolella. Tuolloin ei mainittu asiakirjoissa torppareita eikä maattomia, joten pysyvää asutusta saattoi olla jo aiemminkin. Tuukkasilla, kahdella lähisukulaisella, on ollut vuonna 1730 kaksi taloa, nykyinen Haiminen ja Vanha-Tuukkala. Vielä vuonna 1809 on mainittu Tuukkala, mutta vuodesta 1860 kylästä on käytetty nimeä Pyörnilä tai Björnilä. Tuukkala erotettiin senaatin päätöksellä 22.1.1841 Mikkelin Tuukkalasta.

Tiestö oli lähinnä Suuresta Savontiestä (vanha 5-tie) lähteviä ratsastuspolkuja ja uria tai kinttupolkuja. Hirvensalmen kirkonkylästä Joutsaan kulkevan tien rakentaminen alkoi vuonna 1854 hätäaputyönä. Tie valmistui Tuukkalaan 1870 ja vuonna 1878 tietä jatkettiin Joutsaan päin. Lopullisesti tie valmistui vuonna 1928. Tie toi kylälle kestikievari-, posti- ja puhelintoiminnan. Postiliikenne alkoi 1925 postilinja-autolla. Hirvensalmen kirkonkylän ja Joutsan kirkonkylän väliseen matkaan meni aikaa 4 tuntia ja 45 minuuttia, nykyisin matka taittuu alle tunnissa. Joutsan Auto Oy Nojonen ajoi kahta vuoroa vuoden 1930 lopulta alkaen. Tuukkalan kestikievariin jätettiin toisen luokan posti vuodesta 1906 alkaen ja ensimmäisen luokan posti haettiin Kuitulan Lepolasta.

Ensimmäinen puhelinkeskus perustettiin 1910 Salomon Ukkosen kauppakartanon tiloissa toimineen Tuukkalan Höyrysahan konttoritiloihin. Automaattikeskus otettiin käyttöön 23.1.1979. Kylällä on toiminut samaan aikaan enimmillään neljä kauppaa ja kesäaikana kaksi kioskia.

Nuoret harrastivat yleisurheilua, pesäpalloa ja voimistelua. Näytelmä-, laulu- ja lausuntailtojen lisäksi harrastettiin tasaisilla metsäkankailla, taloissa ja talleilla tansseja. Hämeenmäen työmaaparakista siirryttiin Seuratalo Lehtolinnaan vuonna 1954.

Tuukkalan Höyrysaha työllisti 1900-luvun alussa noin sata henkilöä saha-, mylly- ja höyläämötoiminnallaan. Höyrysaha rakensi n. 3 km pitkän rautatien Suonteelta Puulalle puu- ja henkilökuljetuksia varten. Kylällä on asunut Hirvensalmen ensimmäinen räätäli ja hänen lisäkseen ompelijat, hierojat, suutarit ja sepät toimivat sen ajan yksityisyrittäjinä.

Asukkaat ja toimeentulo

Asukasluku ja asuttujen talouksien lukumäärä on laskenut jatkuvasti. Kylätoimikunnan alueelta on asukasluku vähentynyt 49 henkilöllä neljässä vuodessa. Samalla valot sammuivat 35 talosta. Talot eivät ole kuitenkaan autioita vaan ne toimivat nykyisin kesäasuntoina. Asukkaat ovat muuttaneet kirkonkylään tai Mikkeliin, lähemmäksi terveys- ja muita palveluita.

Kylä ylitti uutiskynnyksen elokuussa 2003. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1999 keskimääräinen ostovoima, eli nettotulo, on kylän postinumeron alueella ollut noin 14 000 euroa per talous. Se oli noin puolet Suomen keskimääräisestä kotitalouksien ostovoimasta. Kyläyhteisössä kyseinen tilanne ei ole näkynyt ja uutinen otettiin lähinnä hämmästyneinä vastaan.

Toukokuussa 2004 vakituisista asukkaista 36,5 % on eläkeläisiä.

Maatalouden osuus toimeentulosta on vähentynyt. Alueella toimii neljä lypsykarjatilaa ja yhden tilan elinkeinona on perunan ja porkkanan viljely. Kylällä toimii perheyrityksiä ja yhden yrittäjän työllistäviä pk-yrityksiä sekä Kuitulan Saha, joka työllistää 5 henkilöä.

Palkansaajat käyvät Hirvensalmen kirkonkylän lisäksi töissä Mikkelissä, Mäntyharjulla, Joutsassa ja muissa lähikunnissa.

Palvelut

· Kyläkauppa avattiin uudelleen toukokuussa 2004

· Baari, b-oikeuksin, avattiin juhannukseksi 2004

· Kyläkirjastotoiminta kaupan tiloissa

· Jäätelöauto käy joka toinen viikko

· Kahvio ja kirpputori on Wanhalla Koululla

· Koululla järjestetään taidenäyttelyitä ja erilaisia askartelukursseja

· Koululla on myös aamiaismajoitusmahdollisuus

· Tori kesälauantaisin

· Hyötykasvikuivurin ja astioiden vuokraus

· Valaistu pururata

· Kauppa-auto kulkee viikottain

· Kylällä toimii yksi perhepäivähoitajaa

· Saha, rakennusurakointiliike, pienkonekorjaamo, rakennussuunnittelu-, home- ja kosteusvaurioyritys, pihasuunnittelija, rakennusmiehet ja kaivinkoneurakoitsija palvelevat talojen korjaajia ja rakentajia.

· Liikkuva parturi-kampaamo

· Sihteeripalveluja

· Mökkimajoitusta

· Luomuviljeltyä omenaa, mansikoita, vihanneksia, juuri-, vilja ja palkokasveja myydään kahdelta tilalta

· Kyläyhdistyksen palveluhakemisto on nettisivulla. Asukkaille on painettu palveluhakemisto. Alueen palvelu- ja harrastusjulkaisu toimitetaan vuosittain vuodesta 2005 alkaen.

· Ajankohtaista tiedotustoimintaa on kyläkokouksissa, kaupan ilmoitustaululla, kyläkaupassa, Wanhalla Koululla ja paikallislehdissä.

· Kylätapahtumista ilmoitetaan kaupan ilmoitustaululla, Wanhalla Koululla, alueen matkailujulkaisuissa, paikallislehdissä ja paikallisradiossa.

· Kunnan aluekeräyspiste

Nuorten ja lasten toiminta

· Seurakunnan alle kouluikäisten lastenkerho on viikottain Wanhalla Koululla

· Heikkilässä on joka toinen torstai kokkikerhoa, jota kylän nuoret pitävät seurakunnan palkkaamina.

· Hirvensalmen 4H-kerho kokoontuu koululla joka toinen torstai

· Pesäpalloillat Lehtolinnan kentällä tiistaisin kesä-heinäkuussa

· Kunnan uimakoulu kesä-heinäkuussa

· Sählyä pelataan talviaikana kirkonkylässä. Yhteiskuljetus on järjestetty vanhempien toimesta.

· Heittokisat heinäkuussa

· Näytelmäkerho järjestää lasten näytelmäharjoituksia kyläjuhliin

Järjestötoiminta, tapahtumat ja ilmapiiri

Kylällä toimii kylätoimikunnan ja sen näytelmäpiirin lisäksi mm. urheiluseura Tuukkalan Tempaus, metsästysseuroja, Pyörnilän martat, kinkerit, seurakunnan kokkikerho ja alle kouluikäisten lastenkerho, 6 osakaskuntaa ja lähetyspiiri. Koululla kokoontuu 4H-kerho ja kansalaisopiston voimistelupiiri.

Tuukkalan Tempauksen koko perheen pesäpalloilta on kerännyt nuoria ja lapsia vanhempineen kesä – heinäkuussa Lehtolinnan kentälle. Vuosittainen heinäkuun heittokilpailu, saappaan- ja pallonheittoineen, on saanut suuren suosion myös mökkiläisten keskuudessa. Kiertopalkinnoista kilpaillaan tosissaan vaikka kilpailu on leikkimielellä järjestetty. Sählyä ja kaukalopalloa käydään pelaamassa talvikautena kirkonkylässä.

Vuosittaisia tilaisuuksia ovat laskiaisrieha, hiihtotapahtuma, juhannusjuhla, kylätapahtuma, kesätori kesä – elokuussa, puurojuhla ja kyläkokous keväällä. Isommissa kylätapahtumissa ovat kaikki kyläseurat mukana. Tilaisuudet katsottiin tärkeiksi tiedonkulun ja mökkiläisten ja kyläläisten tutustumisen kannalta. Kyselyyn vastaajista 70% oli sitä mieltä, että tilaisuuksista oli ilmoitettu riittävästi. Sairaus ja lyhyet oleskeluajat mökillä olivat yleisin syy olla osallistumatta kylätilaisuuksiin.

Kyselyssä vapaa-ajan asukkaat kokivat kuuluvansa ”yhteisöön” joka on ottanut heidät huomioon kylätapahtumia järjestettäessä. Vakituiset asukkaat kokivat kylätoiminnan lisäävän yhteenkuuluvuutta ja kokivat sen suurena voimavarana tehdä enemmän kylän kehittämiseksi. Kylän ilmapiiri koettiin myönteiseksi ja aktiiviseksi - toiminta tapahtuu talkoohengessä.

Yhteistoiminta ja tiedotus

Kylällä on järjestetty talkootyönä mm. pururadan pohjan raivaus, koulun ulkorakennusten maalaus, talousrakennuksen katon uusiminen ja tienvarsien kevätsiivous. Katuvalojen pystytys sekä kaupan ja koulun siivous ovat myös hoituneet talkoilla.

Asukkaat kokivat tärkeäksi yhteistyön lisäämistä kunnan, yrittäjien, muiden kylätoimikuntien, vapaa-ajan asukkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Edunvalvonnassa on jo yhteistyötä toteutettu. Vaelluspolku-hanketta varten perustettuun Pro Tuukkala-toimikuntaan on pyydetty edustajat Pohjuukulman ja Ripatin kylätoimikunnista. Kyläkokouksiin on kutsuttu kunnan ja yritysten edustajia kertomaan ajankohtaisista asioista. Esim. elokuun kokoukseen 2004 on lupautunut kunnan tekninen johtaja kertomaan vesiosuuskunnan perustamisesta.

Kylän ajankohtaisista asioista on tiedotettu kyläkokouksissa, kaupan ilmoitustaululla ja paikallislehdessä, Hirvensalmen Sanomissa.

Kylätapahtumista ilmoitetaan koulun ja kaupan ilmoitustaulujen lisäksi Hirvensalmen Sanomissa, netin kyläsivuilla, Länsi-Savon menovinkeissä sekä Etelä-Savon radiossa. Myös muille lähialueen ilmoitustauluille ja kauppoihin on viety suuremmista tapahtumista, kuten näytelmäesityksestä, ilmoitus. Tehokkain tiedotuskanava on kuitenkin ihmiset ja niin sanottu ”puskaradio”.

Yhteistyö kesäasukkaiden/vapaa-ajan asukkaiden kanssa

Kylätoimikunnan tilaisuuksissa ovat kesäasukkaat olleet auttamassa järjestelyissä ja itse tapahtumissa.

Kehittämiskohteet:

· Yhteistyötä lisätään ja kesäasukkaiden tieto, taito ja yrityskontaktit hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

· Kylätoimikunta nimeää vastuuhenkilöt kunkin alueen mökkiläisten ja kyläläisten tiedonkulun parantamiseksi.

· Kyläkaupan ilmoitustaulu ja kylätapahtumat ovat olleet hyvä informaatiokanava mutta passiivisemmat henkilöt aktivoidaan toimintaan mukaan kyläsivujen ja -julkaisun kautta.

· Yhteistyötä lisätään ja projekteihin otetaan mukaan kesäasukkaita. Kylän oman postikortin ja -merkin suunnitteluun olemme saaneet mukaan helsinkiläisen valokuvaajan.

Kylämaisema, luontoympäristö, nähtävyydet ja näiden kehittäminen

Hämeenmäen ja Hurrilan kylät ympäristöineen ovat valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella, jonka rakennuksia ja peltomaisemia tulee vaalia ja säilyttää. Tuukkalan kylällä on säilynyt vanhaa, arvokasta rakennuskantaa tiiviin kyläraitin varrella. Peltojen säilyminen viljelykäytössä on näiden kulttuurimaisemien säilymisen edellytys.

Tuukkalan kylällä Joutsatien varrella sijaitsee Heikkilän laidun, joka on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Laidun on kylämaiseman kannalta tärkeä ja lisäksi harvinaisten kasvien kasvupaikka.

Hurrilassa on harmaaleppää kasvava, rehevä metsälaidun, joka on paikallisesti merkittävä perinnebiotooppi.

Kylämaisemassa on monia merkittäviä vanhoja rakennuksia, kuten Wanha Koulu Tuukkalassa ja Taavetin tilan rakennukset Hämeenmäessa.

Arvokkainta luontoa on kirkasvetiset Puulan ja Suonteen vesistöt, joiden välissä Tuukkala sijaitsee.

Kalkkerovuori Suonteen rannalla on hieno maisemakohde, jonka jyrkänteitä kiertelee Pirunpolku.

Hämeenmäentien varrella oleva Suonteen ja Vahvajärven yhdistäneen entisen uittokanavan ylittävä vanha kivisilta on pala vanhaa liikenne- ja metsähistoriaa.

Ympäristöongelmaksi kesäasukkaat kokivat metsien avohakkuut, vesistöjen likaantumisen ja jätehuollon huonon toimivuuden.

Kehittämiskohteet:

· Kylämaiseman säilyttämiseksi kylätoimikunta teettää maisemasuunnitelman

· Kukkaketojen säilyttäminen

· Vesistöalueet esiin

Rakennukset, liikuntapaikat ja kunnallistekniikka

Hirvensalmen kunta kartoitti aiemmin halukkuutta vesiosuuskunnan muodostamiseksi kylälle. Ajoittaisesta vesipulasta ja rautapitoisesta juomavedestä huolimatta ajatus ei saanut kannatusta. Asukkailla on omat kaivot ja katsottiin, että kustannukset taloutta kohti olivat liian suuret. Uuden jätelain myötä vesiosuuskunnan tarve on herätetty uudelleen esille. Kylällä on selvä keskustaajama ja vakituisilla ja vapaa-ajan asukkailla on tarve uusia jätevesijärjestelmät lähitulevaisuudessa. Hirvensalmen kunnan viranomaisten kanssa on sovittu, että arvioidaan mahdollisen juoma- ja jätevesikäsittelyn hoitavan vesiosuuskunnan kustannukset ja perustamisedellytykset. Vesiosuuskuntaprojekti aloitetaan syksyllä 2004 kartoittamalla vesiosuuskuntaan liittyjät.

Hirvensalmen kunnan Tuukkalan Tempaukselle lahjoittamalla Tuukkalan vanhalla kansakoululla on tehty pienimuotoisia remontteja.

Wanhan Koulun rantasuunnitelma on tehty yhdessä Tuukkalan osakaskunnan kanssa. Uimaranta, venevalkama, laituri ja vapaa ranta-alue kunnostetaan kyläläisten ja matkailijoiden käyttöön. Rantasaunan ja rantaan tulevan matonpesupaikan viemäröintisuunnitelma toteutetaan. Tempaus vuokraa Koulumestarin tupaa ja saunaa.

Wanhan koulun maalaus, pihan ja rakennusten muu kunnostus toteutetaan resurssien puitteissa.

Laajakaistahanke laitettiin vireille syksyllä 2003 ja ensimmäinen laajakaistayhteys otettiin käyttöön maaliskuussa 2004.

Pururataa on kunnostettu ajamalla lisää purua ja niittämällä heinää ja vesakkoa. Nykyinen kunto katsottiin hyväksi. Pururadan kunnossapitoa jatketaan yhdessä kunnan vapaa-aikatoimen kanssa.

Lehtolinnan urheilukenttä on vesakoitunut. Osa kentästä on kunnostettu pesäpallokentäksi mutta kenttä kunnostetaan kokonaisuudessaan lähivuosina.

Joutsantien kunto on hyvä. Kylän kohdalla olevaa 60 km/h nopeusrajoitusta rikotaan jatkuvasti. Asiaan pyritään saamaan ratkaisu kunnan liikenneturvallisuus –kyselyn kautta. Samalla vaaralliset tieliittymät kartoitettiin kylätoimikunnan alueelta.

Tuukkalan Kyläkaupan luona on kotitalousjätteiden aluekeräyspiste. Keräyspisteessä on erilliset astiat lasi-, paperi-, pahvi-, metalli- ja sekajätteille. Aluekeräyspisteen sekajäteastia tyhjennetään kerran viikossa ja metallijäte tarvittaessa. Aluekeräyspisteen näkösuojaksi on istutettu terijoensalavat. Keräyspisteen siisteyttä seurataan ja viestitetään kunnan tekniselle toimistolle, mikäli nykyinen tyhjennysmäärä ei riitä.

Linja-auto kulkee päivittäin reittiä Mikkeli-Hirvensalmi-Joutsa.

Kutsutaksi kulkee tilauksesta torstaisin kirkonkylään.

Kehittämiskohteet:

· Vesi- ja jätehuoltoa kehitetään yhdessä Hirvensalmen kunnan kanssa.

· Wanhan Koulun ranta kunnostetaan kyläläisten, matkailijoiden ja mökkiläisten käyttöön yhdessä kunnan, osakaskunnan ja urheiluseuran kanssa.

· Tietokone yleisön käyttöön ja pesukonemahdollisuus pyritään saamaan kyläkaupan tiloihin.

· Laajakaistan toimivuutta pyritään edistämään laajemmalle kuin 5 km kylän puhelinkeskuksesta.

Mahdollisuudet ja ongelmat

Vahvuudet Monipuolinen luonto, pellot, laitumet Sijainti, hyvät kulkuyhteydet Tiivis kyläkeskusta Aktiivinen seuratoiminta Vesistöt Uudet kyläläiset Kauppa ja baari Kylän yhteishenki	Ongelmat Väestökehitys Julkisten liikenneyhteyksien väheneminen Passiiviset ihmiset Työpaikat Rahoitus
Mahdollisuudet Matkailu Koulun kehittäminen Toimiva kauppa Aktiivinen seuratoiminta Myytävät tontit Kotisivut Yhteistyö	Uhat Ikärakenne Kateus Aktiivien väsyminen Palvelujen säilyminen

Yhteinen päämäärä

Uusien asukkaiden hankkiminen, palveluiden säilyttäminen, Wanhan Koulun kehittäminen ja positiivisen ja aktiivisen kyläilmapiirin säilyttäminen ja kehittäminen katsottiin tärkeäksi.

Yhteenveto kehittämiskohteista

Kylämaisema:

· Teetetään maisemasuunnitelma ja toteutetaan siihen liittyviä toimenpiteitä talkoovoimin ja työllisyysvaroin.

· Kylämaisemaa kehitetään pitämällä yhteiset alueet siistinä ja kunnostamalla mm. Wanhan Koulun ja Lehtolinnan ympäristöä.

· Jätteiden keräyspiste ja ympäröivä alue vaatii edelleen parannuksia kuten lisää suojaistutuksia.

· Innostetaan kaikkia maanomistajia vaalimaan kylämaisemaa

Matkailu:

· Vaelluspolkuhanketta jatketaan yhdessä Hirvensalmen kunnan ja muiden kylätoimikuntien kanssa

· Matkailupalveluja kehitetään vaelluspolkuhankkeella. Hyödynnetään Suonteen veneilykarttaa majoitus- ja ruokailupalveluiden markkinointikanavana.

· Melojien siirtopalvelua Suonteen ja Puulan välillä selvitetään.

Palvelut:

· Pyritään mahdollistamaan ikäihmisten mahdollisuudet asua kotonaan mahdollisimman kauan mm. hoivapalveluja tuottamalla.

· Kartoitetaan kyläpiika- ja kylärenkitoiminnan edellytykset esim. osuuskunnan pohjalta. Toimintaan liitetään mökkiläisiä palveleva kylätalkkaripalvelu.

Rakennukset:

· Wanhan koulun kehittämistä monipalvelukeskukseksi jatketaan.

· Kylätoimikunta toimii tiedotuskanavana myytävien tonttien ja talojen myynnissä.

Vapaa-aika:

· Vapaa-ajan seurustelu-, kisailu- ja peli-iltoja kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden välillä jatketaan ja lisätään mahdollisuuksien mukaan.

· Eri ikäisille suunnattua kerhotoimintaa tehostetaan

· Näytelmäkerho tekee kylähistoriaan liittyvän näytelmän.

Muu toiminta:

· Kylän historian kartoittamista ja kirjoittamista jatketaan ja historiikkiin otetaan naapurikylät, Kuitula ja Hirvenlahti, mukaan.

· Suunnitellaan kylälle oma postimerkki ja postikortti.

· Kylämarkkinointia lisätään julkaisemalla vuosittain maksullinen Tuukkalan Tempaukset –vihkonen.

· Yhteistyötä Hirvensalmen kunnan ja muiden kylien kanssa lisätään.

· Tuukkalan sivut, www.tuukkala.net, päivitetään kuukausittain.

· Maallemuuttoa edistetään toimimalla informaatiokanavana kunnan ja myyjien sekä myyjien ja ostajien välillä.

· Vuosittain julkaistavaan kyläjulkaisuun otetaan mukaan myös naapurikylien tapahtumat ja yrittäjät.

Yhteystiedot:

TUUKKALAN KYLÄTOIMIKUNTA

Pirjo Kiesilä, puh. 040 836 2997, (015) 652 363

os. Joutsantie 1192, 52610 TUUKKALA

sähköposti pirjoa.kiesila (at) netti.fi

TUUKKALAN TEMPAUS RY

Ari Kyröläinen, puh. 050 520 4460

PYÖRNILÄN MARTAT RY

Liisa Manninen, puh. (015) 652 330

AKTIIVISET KYLÄT II –HANKE

Aarre Damski, puh. 040 738 6400

sähköposti aarre.damski (at) proagria.fi

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY

Kyläasiamies Henrik Hausen, puh. (015) 689 676

sähköposti henhaus (at) mbnet